11/01/2015

YLI KAKS KUUKAUTTA REISSUSSA?

bbr-kamuja ja vika illallinen brissyssa bbq:n merkeissä / sundaet lisätäytteillä, mcflurryt on täällä ihan käsittämättömän hintasia / tyttöjen puoli huoneesta surfersilla, huomatakaa viinipullo ja järjestelmällisyys / goon, vilma, kaya ja manze byronin yössä
ihan käsittämätöntä, miten nopeesti aika on menny. brisbanesta nopeiden hyvästien jälkeen meidän matka vei paljon ylisetylle surfers paradiselle, joka nätistä ulkomuodostaan huolimatta ei ollut ihan mun mieleen teneriffaturistirysävibojensa takia. meillä kävi dormikavereiden suhteen surfersilla loistava tuuri, sillä tutustuttiin jo ekojen tuntien aikana kahteen saksalaiseen tyttöön, manzeen ja kayaan, joiden kanssa jaettiinkin koko seuraava viikko. surfersilla tutuiksi tuli ranta ja hiljakseen palaileva rusketus, australialainen viini sekä paikan yöelämä. kerittiin kanssa tavata nopeasti bbr:stä tuttua joshuaa sekä tehä vähän ostoksia. kolmen yön jälkeen oli aika suunnata saksalaisten tyttöjen tavoin byron bayhin, joka oli taas aivan ihana, aito paikka. rannalla nautittiin auringosta, paikallisten kanssa jutustelusta, vähän turhan kuumasta hiekasta ja pompittiin meressä valtavien aaltojen riepottelemana. käveltiin tyttöjen ja kahden saksalaisen pojan kanssa majakalle ihailemaan upeita näkymiä ja auringonlaskua ja joka päivä nautittiin 23/7 aukiolevan leipomon antimista. lopulta tuli aika hyvästellä tytöt, kun suunnattiin sydneyyn, jossa ihailtiin ihanaa kaupunkia, maailman näteimpiä taloja, nähtiin oopperatalo, shoppailtiin, tavattiin pitkästä aikaa miaa, pääsin mm todistamaan torakoiden yöllisiä seikkailuja meidän ekassa hotellissa ja nukuin paljon päiväunia. säät ei enää sydneyyn saakka suosinut, mutta se oli ihan okei varsinkin, kun oon oikeestaan vähän viileämpiä säitä kaipaillutkin. nopeasti kuluneen viikon jälkeen noustiin kahdeksitoista tunneksi yöbussin kyytiin kohti melbournea ja nautittiin jälleen kerran unettomasta yöstä. ainakin firefly-bussiyhtiö näytti iltasaduksi uuden terminaattorileffan, joten tekemistä riitti ainakin siksi pariksi tunniksi. 

"and suddenly i was a lilac sky" / sydney lentokoonesta / surfersin ranta / söpöin wallaby byronilla 
mainittakoon että huonojakin päiviä on ollut. tai ehkä paha puhua päivistä, mutta hetkistä ja välillä semmoisesta yleisestä fiiliksestä. mulla alkoi sydneyssä painaa pieni matkaburnoutin tapainen: kaikki väsytti, hostellielämä ja yksityisyyden puute alkoi todella tökkimään ja kirjottelinkin about viikko sitten notepadille tämmöistä: "mielikuvat siitä, että vieritän näppärästi mun kevyttä matkalaukkua pitkin sileitä asfalttikatuja, teen ruuaksi salaatteja ja syön välipalaksi hedelmiä, saavun hostellien dormeihin vaan tavatakseni porukan valmiita sydänystäviä, lenkkeilen iltaisin ja venyttelen säännöllisesti on vaihtunut todellisuuteen, jossa kirjaimellisesti raahaan mun nyt mun aivan ääriään myöten täyttä olevaa laukkua ylös epämääräsiä portaita, syön sadatta kertaa pastaa tomaattikastikkeella, ostan lounaan kfc:stä tai hungry jacksista koska ne on mäkkäriä halvempia, jaan huoneeni mm aidosti pelottavan skotlantilaisen hullun kanssa ja sammun melkeen kuuden aikaan kaikesta kävelystä täysin uupuneena päikkäreille ja valvon sitten yöllä tuntikausia saamatta unta. joka päivä tai jos ei päivä niin ainakin viikko on aidosti erilainen, mutta uusiin hostelleihin älyttömän väsyneenä saapuessa on välillä olo sama kuin uutena luokkaan tullessa - kaikki tuntuvat jo tuntevan toisensa tai sitten puhuvat keskenään vain saksaa, ja aina uusiin keittiösysteemeihin, temppuleviin avaimiin ja ovikoodeihin sekä uuteen alueeseen tutustuminen vie aina oman aikansa ja energiansa." eli aivan taukoamatonta euforiaa ei pitkäaikaismatkustaminen todellakaan ole - mun tarkotus ei todellakaan ole valittaa, hetkeäkään en oo tänne lähtöä katunut, mutta musta tuntu tärkeältä jakaa oman reissun toinenkin puoli. instassa, netissä ja jopa ihan henkilökohtaisesti tavatessa monen pitkäaikaisreissaajan elämästä saa hyvin kultaisen kuvan, mutta todellisuudessa tää eroaa todella paljon perus lomamatkailusta. huonoja hetkiä on mulla täällä varmaan ihan yhtä paljon kuin suomessakin, toiselle puolelle maailmaa tulo ei muuta sitä asiaa, että ihmisiä tässä ollaan. 
byron bayn cheeky monkey baarissa saatiin ilmaset kuoharit ja päästiin tanssimaan pöydillä / matka rannalle suju mukavasti kiljuen, kun hiekka oli polttavan kuumaa eikä kengistä tietoakaan / auringonlasku matkalla majakalta hostellille / paras froyo ikinä
onneksi on tapahtunut hurjasti hyvää, ja oon saanut kokea niin ihania juttuja, että satunnainen huonompi fiilis ei oo juuri haitannut. pitkään reissatessa tämmönen kuitenkin kuuluu asiaan, en sanoisi, että mulla on ollut koti-ikävä, mutta oon kaivannut jotain juttuja nyt enemmän kuin ennen: omassa rauhassa treenailu, laulaminen ja tanssiminen, oikeesti kunnolla niin bileisiin kuin kaupunkipäivään valmistautuminen (ei vaan ne samat vaatteet, ripsari ja kulmakynä), perhe ja kaverit, karjalanpiirakat ja äidin katkarapupiirakka, syksy tuoksukynttilöineen sekä villatakit, mun syksyvaatteet ja etenkin yks vihree ruutupaita. viimeiset neljä päivää on kuitenkin ollut ainakin mulle enemmän kuin paikallaan. suunnattiin aamuisesta melbournesta suoraan juna-asemalta lilydaleen, jossa meidät nappasi kyytiin vilman perhetuttu yli 70 vuotias john, joka asuu täällä warburtonissa, vähän keskellä ei mitään mutta tosi nätissä paikassa nätissä talossa. mulla aussibudjetti näytti jo uhkaavasti loppuvan kesken, mutta ilmainen majoitusmahdollisuus sekä ennenkaikkea ruoka on tuonut mun rahatilanteen taas jaloilleen. päivät onkin kuluneet mukavasti metsissä kävellessä, ilmaisesta melkeen rajattomasta wifistä nauttiessa, hyviä ruokia syödessä sekä johnin (joka on kyllä ehdottomasti puheliain mun ikinä tapaama ihminen) juttuja kuunnellessa. facetimesin pitkästä aikaa äidin ja isin sekä vilman kanssa, ja ollaan kateltu netflixistä mm uus scream-sarja. tehtiin kanssa päiväretki melbourneen, jossa päästiin shoppailemaan outlet-ostoskeskuksessa ja syömään viimeistä kertaa viiden dollarin pizza dominoksessa. kaivattua lomaa siis dormeista ja budjettiruokailusta, mikä onkin auttanut loistavasti matkaburnoutin hoidossa.
blue mountainsilla hyvällä fiiliksellä ennen kun keksittiin kävellä varmaan miljoona kallioon kiinnitettyä porrasta ylös ja alas tehokkaan jalkatreenin nimissä / toka sydneyn hostelli, oikeet peitot ja muutenkin älyttömän siisti! / yöbussista selvinneenä / iltahaahuilut ja oopperatalo

vielä kaksi yötä ja sitten kuviot muuttuukin ihan kunnolla. taakse jää goonin, kengujen, koalojen sausage sizzlen ja surffauksen luvattu maa ja meidän reissu siirtyy kaakkoisaasiaan. lennetään keskiviikkoaamuja kuuden tunnin verran balille, jossa meillä on jo varattu bnb-tyyliset aivan älyttömän halvat mut kivanoloset hotellit seminyakista ja ubudista. australiassa yli kahden kuukauden olon jälkeen maisemanvaihto aasiaan tuntuu oudolta, mutta samalla tosi virkistävältä. totuushan on se, ettei ausseja kahdessa kuukaudessa (ei varmaan kahdessa vuodessakaan) kerkiä valloittamaan, ja paljon täällä olisi vielä nähtävää ja tehtävää, mutta toisaalta niin on koko maapallollakin. oon niiiin innoissani indonesiassa oottavista hedelmistä, halvoista hinnoista, temppeleistä ja riisipelloista sekä muutenkin uudenlaisesta fiiliksestä. meidän matka vie balilta tosiaan javan saaren läpi jakartaan, ja sieltä kuala lumpuriin malesiaan, jossa pääsen näkemään hosteja, ostamaan stickykarkkeja, suurkuluttamaan mangosteeneja, shoppailemaan mun kovaa vauhtia olemattomaksi hupenevilla säästöillä sekä esittelemään vilmalle mun toista kotia. vilman matka jatkuu pidempään kuin mun, ja meidän tiet eroaa reiluksi viikoksi malesiassa ja kohtaa taas vielä kerran bangkokissa, jossa vietän vikan pitkän viikonlopun ennen kotiin lentämistä 7. joulukuuta. paljon huikeita juttuja siis edessä, ja samalla oon tosi innoissani lähestyvästä kotiinpaluusta sekä ennen kaikkea joulusta (oon jo alkanut kuuntelemaan joulubiisejä ja kelailemaan joululahjajuttuja hehe)! toivottavasti kaikki sujuu aasian puolelta niin hyvin kuin tähänkin asti on sujunut, vielä reilu kuukausi reissaamista jäljellä, ja nyt tuntuu hyvältä hengähtää vielä nää pari päivää ennen aasiaseikkailuja! paljon haleja kaikille suomeen, kohta taas nähdään!! :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti